<-- Takaisin Etusivulle

Tuompon suku ja kenraalin lapsuus Pornaisten Laukkoskella

Luennolla käydään läpi Tuompon suvun taustaa, perheen vaiheita ja kenraali W. E. Tuompon lapsuus- ja nuoruusaikaa. Esityksessä on mukana runsaasti valokuvia.

Luennoitsija Mari Ahokas on filosofian maisteri ja toimii informaatikkona Pornaisten kunnassa sekä osallistuu kotiseututyöhön. Hän on perehtynyt jääkäriliikkeeseen ja tekee parhaillaan siihen liittyvää tutkimusta. Ahokas on myös tutkinut Pornaisten paikallishistoriaa, mihin liittyen hän on toimittanut ja kirjoittanut mm. Pornaisten talvi- ja jatkosodan veteraanien kohtaloista kirjassa Sotatarinoita Pornaisista. Hän on toinen kirjoittaja syyskuussa 2021 ilmestyvässä kenraali W. E. Tuompon elämäkerrassa Talvisodan tuntematon sankari. Kenraali W. E. Tuompon tie jääkäristä maanpakolaiseksi 1893–1957. (Otava)

Jääkärikenraali Wiljo Einar Tuompo oli vanhaa, yli 330 vuotta Pornaisissa vaikuttanutta talonpoikaissukua. Wiljo Tuompo oli kahdeksas Erik ja Ida Tuompon 12 lapsesta. Hän syntyi Pornaisten Laukkoskella 23. syyskuuta 1893 ja kuoli 25. marraskuuta 1957 Helsingissä. Lapsuutensa hän vietti Laukkosken maisemissa, kunnes lähti opiskelemaan ja edelleen Saksaan jääkärikoulutukseen vuonna 1915.

Tuompo sukunimenä on suhteellisen nuorta perua ja käytössä vain Erik ja Ida Tuompon suvun jäsenillä. Erik Tuompon esipolvet käyttivät sukunimiä Eriksson ja Pihlström tai paikkakunnalle ominaista patronyymiä sukunimen sijaan.

Erik Tuompo kuului kagaalin johtamiin aktivisteihin. Tuompojen voi sanoa olleen aktivistiperhe, sillä isä Erikin lisäksi kaikki 10 poikaa osallistuivat tahoillaan Suomen itsenäistymishankkeisiin 1900-luvun alussa. Veljeksistä Eemeli oli isä-Erikin tavoin varhaisvaiheen aktivisti osallistuen mm. aselaiva John Graftonin aseiden salakuljetukseen. Johan Ebenhard, Yrjö, Harry ja Sulo Eino toimivat jääkärietapin hoitajina Tornion seudulla ja vuoden 1918 sotaan osallistuivat kaikki. Kodin perua Wiljo omaksui kiihkeän isänmaallisuuden, joka vain voimistui opiskeluvuosina Helsingin yliopistossa sekä Eteläsuomalaisessa osakunnassa. Tämä johti talvella 1915 ensimmäisten mukana Saksaan saamaan Venäjän vihollismaassa sotilaskoulutusta vapaussotaa varten.

Luento lähetetään suorana ja siitä jää tallenne kirjaston YouTube –kanavalle. Linkki youtube-kanavalle on https://www.youtube.com/channel/UCALLfeLkrJErwQJ_9Eit9AA

Luento on ilmainen, ilmoittautuminen pakollista rajallisen osallistujamäärän takia.

Kansalais- ja työväenopistot

Kansalais- ja työväenopistot eli kansalaisopistot ovat yleissivistävää aikuiskoulutusta tarjoavia oppilaitoksia. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaan kansalaisopistojen erityistehtävänä on vastata alueellisiin ja paikallisiin sivistystarpeisiin ja tarjota mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle.

Opetuksen painotukset määräytyvät paikallisesti. Suosituimpia aineita ovat kielet, musiikki, muut taideaineet ja käden taitojen aineet. Lisäksi kansalaisopistot huolehtivat suuresta osasta lasten ja nuorten taiteen perusopetuksesta. Opistot tarjoavat perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppiaineita sekä avointa yliopisto-opetusta.

Opiston historia

Vuonna 1962 annettiin laki työväen- ja kansalaisopistojen valtionavusta, jolla asetetut ehdot täyttävä opisto saisi 70 prosenttia laissa määritellyistä menoista.

Mäntsälän kansalaisopiston perustamisaloitteen teki syksyllä 1965 nuorisotyö- ja urheilulautakunta. Hankkeen tärkeimpiä puuhamiehiä olivat nuoriso-ohjaaja Tapio Lehtonen ja opettaja Aaro Lehtelä, josta tuli suunnitteluryhmän puheenjohtaja.

Toimikunta järjesti mielipidekyselyn. Pitäjän kotitalouksiin jaetuista 1000:sta kyselylomakkeesta palautettiin 740, joista 400:ssa ilmoitettiin osallistumisesta tulevan opiston toimintaan.

Toimikunnan esityksestä Mäntsälän kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti perustaa kansalaisopiston, jonka toiminta oli suunniteltu aloitettavaksi syksyllä 1966.

Opetusministeriö myönsi Mäntsälän kansalaisopistolle perustamisluvan ja työ alkoi sivutoimisen rehtorin Lasse Virtasen johdolla 26. päivä syyskuuta 1966.

Ensimmäisellä työviikolla kirjoittautui eri opintopiireihin yli 400 opiskelijaa. Kaiken kaikkiaan ensimmäisen lukukauden aikana opiskelijoita oli 541. Opintokortti maksoi tuolloin 2 mk.

Vanha lehtileike avajaisjuhlasta

Opiston avajaisjuhlallisuuksia vietettiin kirkonkylän kansakoululla sunnuntaina lokakuun 23. päivä 1966 kahvitarjoilun ja aiheeseen sopivan ajanmukaisen viihteen kera.

Opetusta järjestettiin eniten kirkonkylällä mutta myös sivukylillä mm. Levannolla, Ohkolassa ja Sälinkäällä sekä Sääksjärvellä. Opetuspaikkana oli yleensä, kuten nykyisinkin, kylän koulu tai seurojentalo.

Opetusaineina ensimmäisenä lukukautena olivat mm. askartelu, englanti, kirjanpito, konekirjoitus, kotitalous, moottoripiiri, posliinimaalaus, pukuompelu ja taidepiiri.

Opiston suosio osoittautui ennakoitua suuremmaksi. Rehtorin virka muutettiin päätoimiseksi seuraavana vuonna. Vuonna -68 palkattiin myös ensimmäinen päätoiminen opettaja käsitöihin.

Vuoden 1969 alusta Pornaisten kunta liittyi mukaan toimintaan ja syntyi Pornaisten osasto.

Vuonna 1975 syyslukukauden alkajaisiksi opisto sai toimitilat Ehnroosin koululta, entisestä koulun kirjaston huoneesta. Tätä ennen opiston toimisto oli sijainnut mm. nykyisen musiikkiopiston tiloissa.

Vuosina 1984 - 1996 opisto toimi osoitteessa Vanha Porvoontie 21, samassa rakennuksessa kuin Myllymäen koulu. Vuonna 1996 opisto muutti nykyisiin toimitiloihin (Vanha Porvoontie 19). Vuoden 2007 alusta Pukkilan kunta liittyi mukaan opiston toimintaan.

Taulukko opiskelija- ja tuntimääristä
Taulukko rehtoreista vuosien varrella